Ensimmäinen työpäiväni Lindströmillä alkaa halauksella. Uusi esimies on tullut minua aulaan vastaan ja toivottaa hymyn kera lämpimästi tervetulleeksi. Yläkerran toimiston pöydällä koreilee saapumiseni kunniaksi kakku ja sen ympärillä käy kuhina, kun uusi tiimini on kutsuttu koolle. Tämä on porukka, jonka osana nyt olen. Jännittää – hyvällä tavalla!
Totta puhuakseni, en ollut aktiivisesti työnhaussa. En kuvitellut, että istuisin pöydän ääressä täysin uusien ihmisten parissa juomassa kahvia ja syömässä kakkua samalla kertoen, kuka olen ja mistä tulen. Miksi sitten Lindströmille ylipäätään hain? Oliko kyseessä sattuma, kohtalo, hyvä tuuri tai jokin muu yliluonnollinen tähtiin kirjoitettu hetki, kun päätin äitiyslomani loppumetreillä kurkistaa, minkälaisia työmahdollisuuksia ylipäätään pääkaupunkiseudulla myynnin- ja asiakaspalvelun parissa olisi tarjolla. Avoimia työpaikkoja oli yhteensä 308 kpl. Lindströmin Senior Key Account Managerin paikka yhtenä niistä.
Arvot ohjaavat työpaikan valinnassa
Henkilökohtaisesti arvostan työpaikalla koulutus- ja kehitysmahdollisuuksia, koen maailman olevan minulle lähellä ja ajatusmaailmani on liberaali. Vastuullisuus on arvo, joka on minulle hyvin merkittävä. Pyrin kierrättämään aina kun mahdollista, pohdin omaa hiilijalanjälkeäni kulutuksessa, haluan olla perillä erilaisista ympäristöhaitoista ja muistan jo murrosikäisestä saakka olleeni huolissani maapallomme tulevaisuudesta. Vastuullisuus on arvo, jota työnantaja ei voi sivuuttaa. Vastuuttomuutta ei voida piilottaa kauniiden korulauseiden avulla, eikä aihetta voida sivuuttaa. Kuten minäkin, ennen työhakemukseni lähettämistä, halusin tietää, miten tekstiilialan yritys on kantanut vastuullisuusnäkökulmasta kortensa kekoon ja kuinka hyvin yrityksen arvot istuvat omiini. Miten työntekijöistä huolehditaan ja minkälaista on työskennellä Lindströmillä.
Työnhakijana tiedonmuruset kootaan usein julkisten keskustelujen ja yrityksen verkkosivujen avulla, mikäli talossa ei työskentele entuudestaan tuttua ihmistä, jolta lisätietoa voisi kysyä. Mitä enemmän materiaalia yrityksestä on tarjolla ulospäin, sitä läpinäkyvämmäksi yrityksen toiminta tulee. En hakenut ensisijaisesti tietoa asiantuntijalta tai ”markkinamieheltä” eli yleisiä verkkokanavia pitkin, vaan ensitöikseen halusin kuulla ystäväni ystävältä, jonka tiesin yrityksessä työskennellen vuosia sitten, mitä sanottavaa hänellä yrityksestä olisi. Hänen viestinsä oli: ”Go for it!”. Niinpä tarkastelin lähemmin yrityksen nettisivuja ja googletin, mitä yrityksestä kerrotaan. Työnhakijana olin kiinnostunut, minkälaisia blogeja yritys julkaisee, mitä mieltä yrityksen asiakkaat ovat Lindströmistä ja minkälaisia mielipiteitä asioista esitetään – mistä yritys viestii! Mielikuvani Lindströmistä muodostui hyvin nopeasti ja se oli pelkästään positiivinen.
Tänne haluan töihin!
Verkkosivuilla toistuivat aiheet kuten: tunne, innovaatio, kiertotalous, vastuullisuus, toisista huolehtiminen, ympäristömyönteisyys, työhyvinvointi ja perheyritys. Koin vahvasti, että tämänkaltaisiin arvoihin minun on helppo yhtyä. Halusin olla osana Lindströmiä, sillä täällä keskusteltiin avoimesti itselleni tärkeistä asioista piilottamatta alan varjopuolia. Päinvastoin, tekstiilialan negatiivisia piirteitä, kuten lapsityövoimaa kohtaan on jyrkkä nollatoleranssi ja tekstiilijätteelle keksitään kuumeisesti erilaisia kierrätysratkaisuja. Etenkin myyntitehtävissä koen henkilökohtaisesti merkittäväksi sen, että voin seistä myymäni tuotteen tai palvelun takana sataprosenttisesti. Siksi tuotteen tai palvelun arvojen on oltava kunnossa – luonteeseeni ei sovi arvojeni vastainen tekeminen tai sanominen.
Työhakuprosessi on kahden kauppa
Hakiessani töihin en suoranaisesti ajatellut, miten tämä mielikuva minulle luotiin. Ilman toimivia ja informatiivisia yrityksen kotisivuja tuskin olisin vaivautunut uusimaan monen vuoden takaista CV:täni. Puhumattakaan siitä, että olisin ollut halukas läpikäymään hyvinkin monivaiheista rekrytointiprosessia. Työnantajakuva vahvistui rekrytointiprosessissa, jolloin rekrytoija antoi ensimmäisenä kasvot koko organisaatiolle. Ensimmäinen kohtaaminen oli digitaalinen, kun vastasin videohaastatteluun esikoiseni huoneessa vauvan nukkuessa päiväunia viereisessä huoneessa. Ilman tätä mahdollisuutta osallistuminen haastatteluun olisi ollut vähintäänkin haastavaa.
Työnantajan onkin osattava markkinoida itseään jo ennen työpaikkailmoituksen laatimista mm. miettimällä millaisen kuvan itsestään ulkopuolisille jättää, minkälaisia ihmisiä puoleensa vetää sekä tietysti koko rekrytointiprosessin aikana. Kuten työnantaja miettii, kannattaako tämä Katri meille palkata, miettii Katri samalla, haluanko tänne töihin vai en.
