Tässä kirjoituksessa rekrytointiasiantuntijamme Camilla Hanganpää pohtii nuorten työelämäkokemusten merkitystä yhdessä Lasten ja nuorten säätiön Sara Peltolan kanssa. Lindström on mukana tarjoamassa nuorille myönteisiä työelämäkokemuksia Lasten ja nuorten säätiön HuippuHarkka-ohjelman kautta.
Paljon on ehtinyt tapahtua uuden vuosikymmenen ensimmäisen kuuden kuukauden aikana. Koronaviruspandemia on pyöräyttänyt uuteen uskoon ihmisten arjen, opiskelun, työelämän ja yhteiskunnat ylipäätään. Monen nuoren kannalta yksi poikkeustilanteen ikävimmistä seurauksista on ollut odotetun kesätyöjakson peruuntuminen.
Nyt valmistuvat nuoret lähtevät työnhakuun syksyllä poikkeuksellisen haastavassa tilanteessa, jossa myös monet työnantajat miettivät suuntaansa uudelleen.
Viimeisimmän Nuorisobarometrin aiheena on työ ja yrittäjyys. Vastauksissa korostuu, kuinka nuoret pitävät erittäin merkittävänä, että pääsevät tekemään työtä, joka vastaa heidän arvojaan. Tämä haastaa myös yritykset pohtimaan, millaista maailmaa he haluavat olla rakentamassa. Entä osataanko tätä työn merkityksellisyyttä avata niin, että jokainen työelämään astuva nuori ymmärtää, miten juuri hänen tekemisensä on osa suurempaa kokonaisuutta?
Työpaikoilla nuoret oppivat työelämästä, ja työpaikat nuorilta
Nuoret kokevat työelämän sekä innostavana että pelottavana. Nuorten mielestä työ on tärkeä osa onnellista elämää, mutta samalla yli puolet pojista ja yli 80 prosenttia tytöistä on sitä mieltä, että työelämä vaatii niin paljon, että ihmiset palavat loppuun.
Aikuisina meidän pitää katsoa peiliin: miten voimme ylläpitää nuorten uteliaisuutta ja intoa työelämää kohtaan jatkossakin? Mahdollisuuksien määrän lisäksi tärkeää on myös niiden laatu. Jotta nuoret saavat hyviä kokemuksia työelämästä, meidän tulee tietoisesti panostaa nuorten työntekijöiden ohjaamisen ja kohtaamisen tapoihin.
Usein puhutaan siitä, miten nuoret itse oppivat ja kasvavat ensimmäisissä työpaikoissaan. On hyvä muistaa, kuinka paljon myös organisaatiot voivat oppia nuorilta. Nuorten työntekijöiden näkemykset ja tarpeet antavat organisaatioille loistavan tilaisuuden pysähtyä miettimään omia toimintatapojaan ja panostaa laadukkaaseen johtamiseen ja ohjaamiseen.
Nyt valmistuvat tai valmistumisen kynnyksellä olevat nuoret tulevat todennäköisesti olemaan monessa eri työpaikassa tai jopa ammatissa. Nuorta voi rohkaista ja kannustaa olemaan ottamatta paineita siitä, mistä työuran alku löytyy. Kaikissa töissä on mahdollista oppia ja kehittyä sekä saada itselleen merkittäviä kokemuksia tulevaisuutta varten.
Vastuullisuuden merkitys korostuu tulevaisuuden työelämässä
Lindström ja Comforta ovat perinteisesti tarjonneet kesätyöpaikkoja yli 200 nuorelle joka vuosi. Olemme myös tarjonneet kymmenille nuorille mahdollisuuden saada työkokemusta Tutustu työlämään ja tienaa -harjoitteluissa. Tänä vuonna olemme mukana Lasten ja nuorten säätiön HuippuHarkka-ohjelmassa, jossa työtä hakeville nuorille ja ammatillisiin opintoihin valmentavassa Valma-koulutuksessa opiskeleville nuorille tarjotaan mahdollisuuksia tutustua erilaisiin urapolkuihin ja työtehtäviin harjoitteluissa eri yrityksissä läpi vuoden. Samalla työntekijämme ovat kehittäneet säätiön järjestämissä koulutuksissa osaamistaan nuorten ohjaamisesta ja valmentavasta johtamisesta.
Vaikka tänä vuonna suuri osa kesätyöpaikoista jäi koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi täyttämättä, meillä on katse jo tiukasti tulevaisuudessa. Kun tilanne asettuu uusiin uomiinsa, haluamme tarjota työmahdollisuuksia nuorille kuten ennenkin.
Kiertotalouteen perustuva liiketoiminta, hygieniaan liittyvät palvelut ja tekstiilialan vastuullisuuden parantamiseen tähtäävä työ ovat tulevaisuudessa entistä tärkeämpiä. Lindströmillä nuoret työntekijät voivat löytää merkityksellisyyttä omasta työstään tietäessään, että he ovat tärkeä palanen kestävämmän tulevaisuuden puolesta tehtävässä työssä. Vastuullisuus tekee yrityksestä tulevaisuuskestävän.
Nuorten uudet näkökulmat ovat arvokkaita muuttuvassa työelämässä
Työpaikan löytäminen, työn tekeminen ja työttömyys vaikuttavat kaikki identiteettiimme ja itsetuntoomme. On huolestuttavaa, että Nuorisobarometrin mukaan varsinkin tytöt näyttäisivät rakentavan identiteettiään ja arvoaan sen varaan, että he työllistyvät ja tekevät töitä.
Poikkeuksellista kevättä seuraa vääjäämättä uudenlainen ajanjakso, jonka aikana meidän on tärkeää muistuttaa nuoria, että mahdolliset työllistymisen haasteet eivät ole merkki heidän arvottomuudestaan.
Varmaa on se, että koronakevään nopeasti muuttuvat tilanteet opettivat meille kaikille uutta myös itsestämme ja omista tavoistamme selviytyä muutostilanteissa. Pohtimalla kriittisesti vanhaa ja keräämällä kevään opit uuteen voimme olla jatkossa entistä valmiimpia nopeisiinkin muutostilanteisiin. Näissä pohdinnoissa nuorten tuoreet näkökulmat ja ideat ovat työpaikalla kullanarvoisia.
