Vastuullisuus ja ympäristön hyvinvointi kiinnostavat suomalaisia enemmän kuin koskaan. Tästä kertoo jo sekin, että Lindströmin 9.10. järjestämä webinaari, jonka aiheena olivat vastuullisuus ja kiertotalous, keräsi linjoille noin 150 aiheesta kiinnostunutta asiakasta ja kumppania. On tärkeää, että asiasta puhutaan, mutta vielä tärkeämpää on se, että puhe johtaa tekoihin – näin voisi kiteyttää webinaarinkin annin.
Webinaarin pääpuhujina olivat europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa ja Lindströmin laatujohtaja Harri Puputti.
S-ryhmän pienet ja suuret ekoteot
S-ryhmä on nostanut ilmastonmuutoksen torjunnan ja kiertotalouden edistämisen strategiaansa asti. Sieltä se siirtyy konkreettisiksi teoiksi sekä isojen että pienien kehitysaskelien kautta.
”Tavoitteenamme on vähentää ruokahävikkiä 15 prosenttia vuoden 2020 loppuun mennessä ja suhteellista energiankulutustamme 30 prosenttia 2030 mennessä. Lisäksi meillä pohditaan kovasti, miten voisimme edistää jakamistaloutta ja lainauspalveluita. Tekemistä on paljon, mutta paljon on jo tehtykin”, kertoo Elomaa.
S-ryhmässä on huomattu, että hyvät ideat eivät synny suljetuissa neukkareissa.
”Parhaat ideat syntyvät vuorovaikutuksessa kumppaneiden, eri yritysten ja asiakkaiden kanssa. Esimerkiksi yhteistyössämme Sinituotteen kanssa syntyi kierrätetyistä kukkaämpäreistä valmistetut siivousvälineet. Kerran kierrätettyä kierrätettiin yhä uudelleen”, Elomaa totesi.
Myös Lindström ja S-ryhmä ovat yhteistyössä edistäneet kiertotaloutta market-henkilökunnan vuokrattujen työvaatteiden avulla. Työvaatteet pestään ja huolletaan Lindströmin kotimaisissa pesuloissa, jolloin vaatteet eivät ensimmäisen tahran tai reiän jälkeen päädy roskikseen. Työvaatteet ovat kestäviä ja – oletusarvona on, että tuote kestää vähintään kolme vuotta, sillä S-ryhmälle on tärkeää välttää ns. kertakäyttövaatteiden käyttöä ja edistää kestäviä valintoja.
Kuluttajat ovat keskeisessä roolissa S-ryhmän ekoteoissa. Ketju haluaa kuunnella herkällä korvalla asiakkaidensa toiveita, mutta myös aktivoida kuluttajia toimimaan vastuullisemmin.
”Kyllä meidän tehtävämme on auttaa asiakkaitamme tekemään ympäristön kannalta fiksuja valintoja. Ja tietysti oman esimerkin kautta, esimerkiksi kierrätysmateriaalista valmistettujen työvaatteiden, Alepa-pyörien, punalappuisten ilta-ale-tuotteiden ja muovisten mehupullojen pantillisuuden kautta osoittaa, että ekotekojen tekeminen on mahdollista kaikille”, Elomaa kertoi.
Ekologisuus näkyy viivan alla
Usein ympäristö ja talous nähdään toistensa vastakohtina, mutta näin ei suinkaan ole, jopa päinvastoin. Sirpa Pietikäinen nosti esiin kolme syytä, joiden vuoksi yritysten kannattaisi panostaa ympäristöasioihin.
”Kaikki hukkaan heitetty materiaali on hukkaan heitettyä rahaa. Lisäksi näkisin, että yritysten kannattaa
katsoa tulevaisuuteen ja miettiä, millaiset yritykset tulevaisuudessa menestyvät. Voisiko oma yritys olla ensimmäisenä tekemässä niitä asioita, joita tulevaisuudessa vaaditaan? Kolmas syy ympäristön hyväksi toimimiselle on tietysti ihan eettinen ja moraalinen, ja se on oikein”, Pietikäinen kiteytti.
Pietikäinen korosti, ettei nykymeno voi jatkua.
”Meillä on yksi maapallo, mutta kuitenkin käytämme 1,5 maapallon edestä resursseja. Tekstiilit ovat iso hiilidioksidipäästöjen lähde ja vuonna 2030 niiden osuus päästöistä ohittaa jo liikenteen päästöt. Me emme voi poistaa tekstiilejä, sillä ihminen tarvitsee niitä. Voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, miten kestäviä tekstiilit ovat. Tässä katsoisin myös julkisen sektorin suuntaan, sillä niiden tekemillä valinnoilla on valtava merkitys”, Pietikäinen haastoi.
Suomella mahdollisuus edelläkävijäksi
Suomella olisi mahdollisuus ottaa edelläkävijän rooli tekstiilien ympäristöystävällisyyden kehittämisessä.
Vaikka osuutemme globaalista tekstiilimarkkinasta ja tekstiilien kulutuksesta on pieni, olemme monella saralla paljon muita edellä. Meillä on tehty huikeaa työtä esimerkiksi puupohjaisten tekstiilikuitujen kehittämisessä ja olemme monessakin mielessä kiertotalouden mallimaa. Tekstiilien osalta tuotteiden kierto ei toki ole vielä pullonpalautuksen tasolla, mutta esimerkiksi Helsingin keskustassa kävellessä huomaa, miten perinteisten kivijalkakauppojen joukossa yhä useampi perustaa liiketoimintansa second hand -ideaan.
”Vaatteiden ja muiden tekstiilien käytössä yksi merkittävä muutos on kertakäyttöisestä kestokäyttöiseen ja vuokrakäyttöön siirtyminen. Tämä vaatii toki sekä materiaaleilta että suunnittelulta sitä, että tuotteen ajatellaan kestävän. Kestokäyttöisen tekstiilin on tarkoitus kestää mahdollisimman pitkään, joten sitä pestään ja huolletaan, kenties korjataan useaankin otteeseen”, totesi Puputti.
