Me Lindströmillä otamme mielellämme osaa ”Työ ei syrji” -kampanjaan, jota koordinoi Elinkeinoelämän keskusliitto. Kampanjan tarkoituksena on tunnistaa ja torjua työelämän erilaisia syrjintämuotoja. Osallistuminen tähän tärkeään kampanjaan on erinomainen tilaisuus rakentaa tasavertaisempi tulevaisuus yksilöille, yrityksille ja yhteiskunnalle. Se on myös hyvä sysäys meille kaikille yksilöinä tutkia kriittisesti omia toimiamme ja käytöstämme sekä nähdä edistämmekö aidosti tasa-arvoa jokapäiväisessä työssä.
Olen rekrytoinut työntekijöitä viimeiset 15 vuotta. Lindströmillä minulla on ollut ilo työskennellä maailmanlaajuisen rekrytoinnin johtajana jo muutaman vuoden ajan. Rekrytointi on monin tavoin hyvin palkitsevaa ja olemalla mukana näissä kriittisissä henkilöstöä koskevissa päätöksissä voi todella vaikuttaa yrityksen tulevaisuuteen.
Aivan äskettäin päivitimme yrityksen maailmanlaajuiset rekrytointiohjeet. Meillä kaikki alkaa aina varmistamalla, että toimimme eettisesti kaikissa työhönottoprosesseissa emmekä syrji ketään iän, sukupuolen, etnisyyden tai kansallisuuden, uskonnon, mielipiteiden, terveyden tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Olen luottavainen ja ylpeä, kun voin todeta, että en ole koskaan nähnyt toimialajohtajiemme syrjivän ehdokkaita rekrytoinnissa. Yleisesti ottaen voin sanoa, että arvostamme erilaisuutta ja näemme sen arvon, jota erilaiset ihmiset organisaatiolle tuovat. Organisaatiot ovat kuitenkin yksilöiden muodostamia, ja kaikilla yksilöillä on omat ennakkoluulonsa ja uskomuksensa, olivatpa he niistä tietoisia tai ei. Siksi päätin todella tutkistella omia ennakkoluulojani ja uskomuksiani, jotta ymmärtäisin niiden merkityksen työssä. Rohkaisen muita tekemään samoin.
Arviointi luo toimintaa
Rekrytoinnissa tulisi olla aina itsestäänselvää, että tehtävään valitaan paras ja sopivin henkilö. Se on niin yksinkertaista. Yksi huomioni kiinnittänyt seikka omassa arvioinnissani oli, että rekrytointijärjestelmässämme kysytään edelleen ehdokkaiden syntymäaikaa. Tämä ei ole pakollinen kenttä, mutta se on edelleen olemassa. Emmekö siis osoita tällä kysymyksellä, että kyseinen tieto on merkityksellinen henkilön sopivuudelle työtehtävään? Vaikka toteamme, että tieto ole pakollinen, miksi se kuitenkin kysytään?
Olemme alun perin kysyneet tätä varmistaaksemme, että tuotantotehtäviin palkatut ihmiset täyttävät vähimmäisikävaatimuksen. Kysymys on kuitenkin lomakkeessa aina – tehtävästä riippumatta. Ja jos olen rehellinen, katson tämän kohdan aina myös lukiessani muihin tehtäviin jätettyjä hakemuksia. Tämä on pelkkä tapa. Mutta onko tällä tiedolla mitään merkitystä päätöksenteossani? Tietoisesti ei. Entä tiedostamatta – en ole varma.
Jotta voidaan olla sataprosenttisen varmoja siitä, etteivät merkityksettömät asiat vaikuta työhönottoprosessiin, tästä lähtien järjestelmässämme ei kysytä enää lainkaan syntymäaikaa. Näin voimme olla täysin varmoja siitä, ettei se vaikuta kenenkään päätöksentekoon, kun palkkaamme yritykseemme uusia ihmisiä. Tämä on pieni teko, mutta se tukee tehokkaasti syrjimättömyysajatusta. Ja suuretkin asiat alkavat yleensä pienistä toimista.
