Tekstiilijäte on iso haaste alallamme – ratkaisua ongelmaan etsitään aktiivisesti

Lindström tuotti 1,2 miljoonaa kiloa tekstiilijätettä vuonna 2015. Tekstiilijätteen hyötykäyttöaste on 71 prosenttia, Suomessa sata ja Euroopan ja Aasian tytäryhtiöissä keskimäärin 34 prosenttia. Yhtiön visiotavoitteena on nostaa tekstiilien hyötykäyttöaste 90 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Visiotavoite on sama, mikä asetettiin viisi vuotta sitten vuodelle 2016. Tekstiilijätteen hyötykäyttökohteiden löytäminen etenkin Euroopan ja Aasian tytäryhtiöissä on osoittautunut ongelmalliseksi. Kun näiden alueiden osuus liiketoiminnasta kasvaa, tulee tekstiilijätteen hyötykäyttöaste laskemaan, ellei yhtiö onnistu löytämään riittävästi tekstiilijätettä käsitteleviä tahoja.

Lindströmin poistotekstiilistä suurin osa on puuvillapolyesterisekoitetta, ja se sisältää paljon manuaalisesti poistettavia osia, kuten vetoketjuja ja neppareita. Nykyiset tekstiilien höytykäyttöratkaisut suosivat puuvillajaetta ja materiaalia, jossa ei ole metalliosia. Lindström on kuitenkin onnistunut löytämään omia ratkaisuja ja kumppaneita tekstiilin uusiokäytölle, ja neuvotteluja uusista hankkeista käydään jatkuvasti. Olemassa olevien ratkaisujen kautta kierrätetyn tekstiilin määrä on kuitenkin niin pieni, että niillä ei ole ollut näkyvää vaikutusta konsernin tekstiillijätteen hyötykäyttöasteeseen.

Merkittävimpänä tulevaisuuden menetelmänä yhtiö pitää kemiallista liuotusta, jossa poistotekstiilistä voitaisiin kemiallisena prosessina erottaa puuvilla ja polyesteri ja muodostaa niistä uutta raaka-ainetta. Lindström seuraa tiiviisti Valtion Tieteellisen Tutkimuskeskuksen, Aalto-yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston Design World of Cellulose -projektia, jossa kehitetään liuotusmenetelmällä uutta kierrätettyä tekstiilikuitua. Menetelmiä kehitetään suurten tekstiilijätemäärien käsittelyyn. Myös Suomen Ympäristökeskus on nostanut kemiallisen kierrätyksen yhdeksi ratkaisuksi tekstiilien uusiokäyttöön. Ympäristökeskuksen mukaan sekä uudelleenkäyttö että kierrätys ovat ympäristön kannalta parempia vaihtoehtoja kuin tekstiilin hyödyntäminen energiana, mikäli niillä voidaan vähentää tekstiilien tuotantoa neitseellisistä raaka-aineista. Lähde: www.syke.fi.

Liittyvät artikkelit