Lindströmin Etelä-Suomen tulosyksikkö kutsui tänä vuonna asiakkaitaan viettämään vastuullista ystävänpäivää Hämeenlinnan palvelukeskukseen. Päivä järjestettiin huolella eri henkilöstötiimien yhteisvoimin. Paikalla oli 100 asiakasta, iso joukko talon omaa väkeä sekä pääpuhuja europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen.
Ystävänpäivätapahtumalle oli paljon odotuksia. Esimerkiksi Patria Oy:n työsuojelupäällikkö Tomi Virtanen odotti innolla tilaisuutta nähdä miten pesula käytännössä toimii, ja miten työvaatteista tulee puhtaita.
Päivä käynnistettiin runsaalla aamupalalla asiakasvastaava Tuija Nousiaisen sanoin:
”Kestävä kehitys vaatii paljon työtä. Niin ystävyyskin.”
Etelä-Suomen tulosyksikön johtaja Tuomas Räsänen kertoi aamupalan yhteydessä Lindströmin juurista perheyrityksenä, ja laajenemisesta maailmalle. Tapahtumapaikka Hämeenlinnassa on Lindströmin Suomen suurin palvelukeskus, jossa on 4 eri pesulaa. Räsänen avasi myös Lindströmin strategiaa, jonka ytimessä ovat merkityksellisyys ja ihmiset:
”Nyt ja jatkossa Lindström panostaa vastuullisiin innovaatioihin, aitoihin kumppanuussuhteisiin, toimintatapaan ja kiertotalouteen. Tekstiiliteollisuudessa tekstiilin elinkaaren pidentäminen on keskiössä, koska näin toiminnasta saadaan ekologisempaa ja kestävämpää. Ammattimainen innovointi ja asiakaskeskeisyys ovat myös Lindströmin kehityksen kärkiä. Haluamme onnistua yhdessä asiakkaidemme kanssa ja vauhdittaa jatkuvaa uudistumista. Tätä varten olemme luoneet Lindström Lounge -yhteisön, jossa yhdessä asiakkaiden kanssa pohdimme tulevaisuuden tuomia mahdollisuuksia yhteistyöhömme.”
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen esitti vastuullisuusaiheeseen globaalin näkökulman:
”Maapallolla on koko ajan enemmän ihmisiä, joilla on enemmän tuloja ja sitä myötä enemmän tavaraa, joiden käyttöikä kuitenkin jatkuvasti lyhenee. Uuden teknologian myötä oletetaan joidenkin vanhojen tuotteiden katoavan. Harvoin teknologia korvaa vanhan tuotteen kokonaan, ainoastaan sen käyttötapa muuttuu. Esimerkiksi printtipaperin käyttö on kymmenkertaistunut, vaikka sen on oletettu vähitellen häviävän.”
Mikä on kiertotalouden merkitys paikallisesti ja globaalisti?
Pietikäinen käytti esimerkkinä Lindströmin pantillista kauppakassia, joka motivoi asiakasta kierrättämään kassia. Käytön jälkeen asiakas saa maksamansa pantin takaisin, aivan kuten panttipulloista. Kuluttajille voisi jakaa ajatuksen omistamisen kyseenalaistamisesta myös monen muun päivittäistavaratuotteen kohdalla. Asiakas voisi tarpeensa mukaan vuokrata ne tekstiilit (lakanat, pyyhkeet ja käyttövaatteet), joita tarvitsee. Palveluyritys pitäisi huolta niiden puhtaudesta, kestävyydestä ja lopulta myös asianmukaisesta hävittämisestä. Asiakas siis maksaisi palvelusta, eikä hänen tarvitsisi säilöä niin paljon tavaraa itsellään. Nykytilanne on huolestuttava. Pietikäisen mukaan nykyisillä kulutustavoilla tekstiilituotanto ylittää 10-15 vuoden kuluessa liikenteen päästöjen määrän.
Entä mikä on isoin haaste kiertotalouden käyttöönotossa Euroopassa?
Pietikäinen vastasi: idean oikeinymmärtäminen. Ei riitä, että vain tietyissä tuotteissa tai tietyllä alalla tehdään muutoksia vuokraamisen ja yhteisomistamisen suuntaan. Jotta kiertotalous toimisi, koko yhteiskunnan pitäisi sisäistää ideologia laajalla tasolla. Tämä tarkoittaa myös erilaisten liiketoimintojen yhdistämistä, joka vaatii monen tahon kumppanuutta.
Pietikäisen mukaan muutosvastaisten pelko siitä, että ilmastoystävällisempi yhteiskunta romahduttaisi talouden ja bisneksen, on turha. Talous ei katoa mihinkään, vaan ainoastaan muuttaa muotoaan. Muutoksen vauhdittamiseksi olisi tärkeää tukea yrityksiä, jotka toimivat jo nyt ilmastoystävällisin keinoin. Sijoitusalalle on suunniteltu riskisijoitus- ja ympäristöystävällinen -sijoitusleimoja sen mukaan, kuinka ekologista ja tehokasta yrityksen toiminta on. Näin saataisiin sijoittajat kiinnostumaan yrityksistä, jotka tukevat kestävää kehitystä.
Pesulakierroksella
Pesulakierrosta varten vieraat jaettiin ryhmiin, joita vetivät talon omat tiimit. Kierros kattoi kaikki Hämeenlinnan pesulapalvelut: työvaate-, käsipyyhe-, puhdastila- ja teollisuuspyyhepesulan. Vieraille jaettiin turvallisuusohjeiden ja suojavaatteiden ohella turvallisuushavaintokortit, ja heitä kehotettiin tarkkailemaan ympäristöään ja merkitsemään korttiin turvallisuuteen liittyviä huomioitaan. Myös pesulan työntekijät esittelivät tehtäviään ja vastuitaan, ja vastasivat vieraiden moniin kysymyksiin liittyen arkiseen työhön, laitteisiin ja ekologisuuteen.
Päivän aikana myös vierailta kysyttiin näkemyksiä yrityksen vastuullisuuden merkityksestä asiakkaan näkökulmasta. Palveluesimies Virva Jäppinen Vanajaveden sairaalan terveyspalveluista kertoi, että kertakäyttöisyyden vähentäminen on tärkeää niin tekstiileissä, kuin tavaroissa:
”On huono asia hamstrata omaan varastoon tekstiilejä, koska sinne kasaantuvat myös ne tekstiilit, joita ei voida enää hyödyntää omassa käytössä. Tekstiilipalvelussa on tärkeää, että asiakkaalla on aina oikea määrä tarpeellisia potilasturvallisia tekstiilejä käytössä.”
Vaatehuollosta vastaava Sari Helkiö komppaa Jäppistä ja lisää, että varastointi luo vain turhia kuluja ja kierrättämällä voidaan saada myös rahallista etua. Sekä Jäppinen että Helkiö kokivat tapahtuman tärkeäksi asiakaskokemuksen kannalta.
System Specialist Markku Perälä UPM-Kymmene Korkeakosken sahalta kommentoi tapahtuman merkitystä näin:
”On hyvin tärkeää päästä itse näkemään tämä kaikki, ja saada palveluntuottajaan elävä kontakti sen sijaan että juttelisi puhelimessa tai katsoisi netistä”
Päivän päätyttyä myös Tuomas Räsänen kommentoi tunnelmiaan:
”Loistava päivä, josta kiitos kuuluu asiakkaillemme ja Lindströmin henkilöstölle. Kaiken kruunasi Sirpa Pietikäisen käytännönläheinen puhe vastuullisuudesta. Oli hieno huomata, miten hyvin globaalit ajatukset osuvat yhteen Lindströmin toiminnan kanssa.”
Päivä synnytti upeita keskusteluita vastuullisuudesta ja kiertotaloudesta niin yritysmaailmassa kuin jokaisen omassa henkilökohtaisessa elämässä. Moni jäi pohtimaan myös omia kuluttajavalintojaan kovaa vauhtia muuttuvassa maailmassamme.